Kuvaukset toteutetaan säävarauksella ja auringonlaskun jälkeen, jolloin maanpinta on tasalämpöinen ja olosuhteet mittaukselle sopivat.
– Yhdessä illassa saadaan kuvattua koko verkko, noin 200 kilometriä. Lämpökamerakuvauksen avulla tunnistetaan mahdollisia lämpövuotoja ja muita vaurioita, kertoo Kotkan Energian verkostomestari Mika Kesälä.
Helikopteri lentää noin 200 metrin korkeudessa ja kuvaa maanpintaa kaistoittain. Kuvien perusteella muodostetaan raportti, jossa poikkeavat lämpötilat näkyvät kartalla.
– Näemme nopeasti, missä kuumat kohdat sijaitsevat. Asentajat käyvät tarkistamassa ne sitten paikan päällä.
Lämpökamerakuvaus on osa ennakoivaa kunnossapitoa ja toimitusvarmuuden varmistamista.
– Tavoitteena on löytää viat ajoissa, ennen kuin niistä syntyy häiriöitä. Tällä tavalla varmistamme, että verkosto pysyy hyvässä kunnossa, Kesälä toteaa.
Kopterikuvaus paljastaa vuodot tarkasti
Kotkassa lämpökuvauksia on tehty jo usean vuoden ajan. Useimmiten tulokset osoittavat, että verkosto on kunnossa, mutta toisinaan poikkeamia löytyy.
– Toissa vuonna lämpökamerakuvissa näkyi keskellä metsää vaurioitunut kohde. Tätä olisi ollut mahdotonta huomata ilman kopteria, Kesälä kertoo.
Viileä ilta ja kirkas taivas
Kuvauksia ei voi tehdä milloin tahansa. Sääolosuhteet määräävät milloin kopteri voi nousta ilmaan ja suorittaa tehtävänsä.
– Kuvaukset tehdään aina kirkkaalla ja tyynellä säällä, syksyllä tai alkutalvesta. Maan pitää olla viileä, jotta lämpötilaerot erottuvat. Kesällä maa on lämmin ja silloin kuvaus ei onnistu, Kesälä selventää.
Lennot tehdään iltaisin, kun auringon lämpö ei enää vaikuta maanpintaan ja liikennettä on vähän.
– Illalla maanpinta on tasalämpöinen, jolloin kamera mittaa vain todellisia poikkeamia eikä auringon lämmittämiä muita kohteita. Esimerkiksi autojen konepeltien lämpö näkyy kuvissa, joten kuvaus täytyy tehdä silloin, kun maa ja ympäristö ovat viilentyneet, Kesälä lisää.
Tekoäly tukena
Helikopterilennot tekee ulkopuolinen kumppani, ja Kotkan Energian saa tulokset valmiina raporttina. Kuvien analysointiin on tuotu viime vuosina mukaan tekoäly, joka vertaa tuloksia aiempiin vuosiin ja tunnistaa poikkeamat tarkasti.
– Tekoäly tekee kuvista tarkan raportin, ja me saamme hyvän vertailun aiempiin tuloksiin. Näemme nopeasti, onko jossain tapahtunut muutoksia, Kesälä kertoo.
