Lämpö ei ole vain mukavuuden tunne, vaan se on ihmisen hyvinvoinnin peruspilari. Psykologit Elina Jaakola ja Pentti Salmiaitta avaavat lämmön merkitystä ihmiselle fyysisestä selviytymisestä henkiseen tasapainoon saakka.
Monelle psykologian peruskurssin käyneille tuttu Maslowin tarvehierarkia on hyvä ottaa tarkasteluun lämmön syvintä olemusta pohtiessa. Tarvehierarkiassa ihmisen perustarpeet koostuvat pyramidiksi siten, että ensin on tyydytettävä elämän kannalta välttämättömät tarpeet, ennen kuin voi keskittyä esimerkiksi itsensä kehittämiseen.
– Maslow’n tarvehierarkian pohjalla ovat fysiologiset tarpeet, ja lämpö on yksi niistä, kertoo psykologi Elina Jaakola. Jos ihminen palelee tai kärsii kovasta kuumuudesta, hänen on vaikea keskittyä edes perustason hyvinvointiin, puhumattakaan ihmissuhteista tai luovuudesta.
Tarvehierarkia toimii kuin rakennus: kun perusta on kunnossa, ihminen pystyy rakentamaan sen päälle korkeampia tarpeita, kuten vaikkapa elämän merkityksellisyyden pohtimista.
Mieliala seuraa kehon lämpöä
Lämpötila ei vaikuta vain kehoon, vaan se vaikuttaa myös mieleen, olemmehan yhtä suurta kokonaisuutta.
– Jos on liian kylmä tai kuuma, olo voi muuttua levottomaksi. Tämä voi johtaa ärtymykseen, keskittymiskyvyn heikkenemiseen ja pitkittyessään jopa toivottomuuden tunteisiin, Jaakola kuvaa.
Kokemus ei ole vain tunneperäinen, sillä myös tutkimustieto tukee tätä. Esimerkiksi Harvardin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että kuumassa asuntolassa asuneet opiskelijat suoriutuivat kognitiivisista tehtävistä merkittävästi huonommin kuin viileämmässä ympäristössä asuneet.
Psykologi Pentti Salmiaitta muistuttaa, että erityisesti työkykyyn lämpötilalla on suora vaikutus.
– Jos on liian lämmin, vireystila laskee ja aivot kuormittuvat helpommin. Keskittyminen, päätöksenteko ja muistaminen heikentyvät.
Paras työskentelylämpötila on hieman viileä, koska se pitää hermoston aktiivisempana.
– Toki lämmön ja kylmyyden kokemukset ovat erittäin yksilöllisiä, Salmiaitta sanoo.
Tämä kannattaa ottaa huomioon erityisesti etätyöolosuhteissa. Lämpötila ei ole yhdentekevä asia, vaan konkreettinen osa oppimisen ja työskentelyn edellytyksiä.
Uni tykkää viileästä
Lämpö vaikuttaa myös siihen, miten palaudumme.
– Hyvä uni ei ole sattumaa, vaan siihen vaikuttavat monet tekijät – myös makuuhuoneen lämpötila, Jaakola sanoo.
Salmiaitan mukaan unenlaatu paranee, kun nukkumatila on viileä, sillä se auttaa elimistöä ja hermostoa rauhoittumaan.
– Jos makuuhuone on liian lämmin, uni voi jäädä pinnalliseksi ja katkonaiseksi. Hyvä uni puolestaan vahvistaa mielen joustavuutta, vähentää stressiherkkyyttä ja lisää jaksamista arjen haasteissa.
Kovakoodatut lämpömuistot
Lämpö ei ole vain hetkellinen fyysinen tunne, sillä siihen kätkeytyy muistoja ja alitajuntaan painuneita kokemuksia.
– Meillä kaikilla on omat lämpömuistomme. Lapsuuden turvalliset saunaillat tai mökkireissut voivat jättää pysyvän jäljen siitä, miltä hyvä lämpö tuntuu, Salmiaitta kertoo.
Toisaalta, jos lapsuudessa on koettu esimerkiksi tukalaa kuumuutta tai kylmyyttä stressaavissa tilanteissa, ne voivat laukaista epämukavia tunteita myöhemmin elämässä.
– Keho ja mieli muistavat enemmän kuin tiedostamme, Salmiaitta toteaa.
Kylmyys kiukuttaa
Kun keho jäähtyy epämukavasti tai kotona odottaa mukavan lämmön sijaan yllättävä koleus, mieli reagoi nopeasti.
– Yllättävä muutos perustarpeiden täyttymisessä kuten vaikka kodin odottamaton kylmyys voi heilauttaa turvallisuuden tunnetta ja herättää voimakkaita tunteita ja tarvetta toimia nopeasti turvallisuudentunteen palauttamiseksi, Jaakola kuvaa.
Tilanteessa auttaa pysähtyminen, Jaakola ja Salmiaitta neuvovat.
-Syvä, rauhallinen hengitys rauhoittaa autonomista hermostoa. Myös pieni liike, kuten kävely, tai keskustelu läheisen kanssa auttaa purkamaan jännitystä rakentavasti.
