Kaukolämpö syntyi teollistuvan Amerikan tantereella ja vakiinnutti asemansa Suomessa 1950-luvulta alkaen.
Kaukolämpö voidaan jäljittää jo muinaiseen Roomaan asti, jossa kuumaa vettä hyödynnettiin rakennusten, kuten kylpylöiden lämmittämisessä. Modernin kaukolämmön kotimaana voidaan kuitenkin pitää Yhdysvaltoja, jossa 1800-luvun lopussa newyorkilainen pellepeloton, sahanomistaja Birdsill Holly rakensi höyryllä toimivan järjestelmän tarkoituksenaan lämmittää sahan ympärille olevia rakennuksia.
Innovaatio levisi pian Atlantin yli Eurooppaan, erityisesti Saksaan, josta uutiset kantautuivat lopulta myös Pohjolan perukoille. Helsingissä keksinnöstä innostuttiin, ja pian opintomatkalle lähetetyn innokkaan insinöörijoukon tuomia uusia ideoita ryhdyttiin soveltamaan paikallisesti.
Monesti kuulee köydenvetoa siitä, että missä se Suomen ensimmäinen kaukolämpöjärjestelmä pöhisikään. Helsingin kaupunginmuseon tietojen mukaan edelläkävijä lämpökeskusten ja kaukolämmön tuotannon suhteen oli Käpylässä sijaitseva Olympiakylä.
– Olympiakylän suunnitelmiin kuului alueen oma lämpökeskus, ja alueella oli lämpökeskuksen valmistuessa vuonna 1939 Suomen ensimmäinen käyttöönotettu kaukolämpöverkko. Sodan takia suunnitelmat toteutuivat vasta 1952, kertoo Jari Kostama, Energiateollisuus ry:n johtaja.
Olympiakylään oli rakennettu aluelämpöjärjestelmä, jossa perusidea oli sama kuin nykyisessäkin kaukolämmössä: keskitetty tuotanto ja jaettu jakeluverkko.
Aluksi kaukolämpöä voidaankin pitää eräänlaisena kokeiluna, mutta 1950-luvulta lähtien se alkoi vakiinnuttaa asemansa tehokkaana kaupunkilämmityksen ratkaisuna.
– Nykyään Suomessa ollaan teknologisesti alan kärkeä, mutta samalla kaukolämpö kohtaa uudenlaisia paineita kilpailijoiden suunnalta sekä myös asiakkaiden odotukset muuttuvat, Kostama toteaa.
Öljykriisi herätti
1960-luvun Suomessa öljy oli valtavirtaa ja myös kaukolämpö tuotettiin pääosin öljyllä. Tilanne muuttui radikaalisti 1970-luvun öljykriisin myötä.
– Kriisi oli herätys koko alalle. Se pakotti miettimään, miten lämmitysratkaisuja voitaisiin tehdä energiapoliittisesti ja taloudellisesti kestävämmiksi, Kostama kertoo.
Öljystä irtauduttiin nopeasti, ja tilalle tulivat muun muassa kivihiili, turve ja maakaasu.
– Tuossa vaiheessa oltiin vielä vahvasti tuontienergian varassa.
Puupolttoaineiden käyttö yleistyi nopeasti 2000-luvulla. Lämpöpumput sekä hukkalämpöjen hyödyntäminen kaukolämmön lähteinä tulivat mukaan vasta 2010-luvulla.
Huipputekniikkaa, mutta vienti sakkaa
Suomessa kaukolämpö on viety pitkälle teknisesti ja kehityshankkeita syntyy tiuhaa tahtia. Järjestelmät toimivat luotettavasti, energiatehokkaasti ja yhä vähäpäästöisemmin. Kansainvälistä vientimenestystä ei silti ole syntynyt.
– Monissa vientimaissa keski- ja etelä Euroopassa lämmitysjärjestelmät perustuvat kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin ja tämä tekee suomalaisista ratkaisuista paikoin vaikeasti sovellettavia, Kostama toteaa.
Kostaman mukaan haasteista huolimatta Suomella olisi ollut viennissä tuhannen taalan paikka.
– Meillä on erinomaista osaamista järjestelmien operoinnista ja energiatehokkuudesta. Mutta vientitoiminta ei ole kehittynyt samassa tahdissa. Osittain syynä on, että Suomesta puuttuu isot laitevalmistajat, jotka yhdessä voisivat vetää koko ekosysteemiä kansainvälisille markkinoille, hän toteaa.
Kivihiilistigma
Kaukolämpö on viime vuosina siirtynyt vauhdilla puhtaampiin tuotantotapoihin. Vuonna 2024 uusiutuvien energialähteiden osuus oli 48 %, hukkalämpöjen 16 % ja kivihiilen enää 6 %.
Kivihiilistigma on kuitenkin istunut sitkeässä, ja pitkään pääkaupunkiseudulla näkyneet mustat kasat olivat näkyvä muistomerkki fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Kivihiili jätti monille pysyvän mielikuvan, vaikka todellisuus on vallan muuta.
– Vaikka valtaosa kaukolämpöyhtiöistä on siirtynyt uusiutuviin tai kierrätettyihin energialähteisiin, historian varjo vaikuttaa yhä ihmisten käsityksiin. Mielikuvien muuttamisessa on vielä tekemistä, Kostama sanoo.
Kostama sanoo kaukolämmön olevan nyt vahvassa murroksessa. Puhdistuminen sekä sähköistyminen etenevät laajalla rintamalla.
Myös asiakastarpeet ovat muuttuneet.
– Asiakkaat odottavat palvelua, kokonaisratkaisuja ja kumppanuutta. Se vaatii alalta uutta ajattelua. Olemassa olevista asiakkaista huolehtiminen ja ennakointi ovat tänä päivänä aivan keskeisiä asioita, hän muistuttaa.
