Kaukolämmön tuotantokoneisto pyörii kellon ympäri, jotta asiakkaat saavat lämpöä keskeytyksettä. Kotkan Energian käyttöpäällikkö Antti Lanki kertoo, mitä työviikkoon kuuluu.
Asiakkaat muistavat kaukolämmön olemassaolon tyypillisesti vain, kun lasku tupsahtaa postiin. Tasavarma suorittaja ei pidä itsestään mekkalaa, vaikka sen tuotannossa tapahtuu kuitenkin jatkuvasti paljon kaikenlaista.
Antti Lanki on viihtynyt Kotkan Energialla jo 25 vuotta ja toimii tällä hetkellä käyttöpäällikkönä Kotkan Energian voimalaitoksilla ja lämpökeskuksilla. Hän jos joku tietää, mitä arjessa kaukolämmön tuottaminen vaatii.
– Katson toimintoja kokonaiskuvassa, ja käyttöinsinöörit pyörittävät laitosten päivittäisiä asioita. Paperitöihin on päädytty, eikä pääse enää itse venttiiliä kääntämään niin usein, Lanki nauraa.
Tyypillinen työviikko alkaa kaukolämmön tuotantoennusteiden läpikäynnillä yhdessä energia- ja kaukolämpötiimien kanssa.
– Tavoitteena on suunnitella, minkä verran ja millä laitoksilla lämpöä ja sähköä tuotetaan tulevalla viikolla, miltä sääennuste ja sähköhintaennusteet näyttävät. Katsomme läpi alkavalle viikolle suunnitellut työt ja niiden vaikutukset tuotantoon sekä lämmönjakeluun, jotta kaikilla on selkeä tilannekuva, missä mennään. Esimerkiksi ilman lämpötilalla ja sen vaihteluilla on suuri vaikutus lämmön tarpeeseen, tuotantoa rajoittavat korjaukset huomioidaan ja pyritään ajoittamaan sellaisille päiville, joissa niistä on pienin häiriö, Lanki selventää.
Pääpointti Langin työssä on se, kuinka kaukolämpö tuotetaan kotkalaisille mahdollisimman kustannustehokkaasti ja häiriöttömästi.
– Pyrimme tuottamaan lämmön aina päälaitoksilla, joissa hyötysuhde on parempi ja polttoaineen hinta on kustannustehokkain. Kulutushuipuissa ja häiriöissä lämpöä tuotetaan lämpökeskuksilla. Jokainen päivä ja tunti pyritään optimoimaan.
Haasteet ja yllättävät tilanteet
Vaikka suunnitelmat tehdään tarkasti, viikko voi silti tuoda eteen yllättäviä tilanteita. Lanki kertoo, että työn suurin haaste on vikojen havaitseminen aikaisessa vaiheessa ja poistaminen ennen kuin niistä muodostuu suurempia ongelmia. Päivittäistä mietintää on se, miten tuotanto pidetään mahdollisimman häiriöttömänä ja kustannukset kurissa.
– Laitteet voivat aina vikaantua, vaikka kunnossapito on kuinka hyvällä tasolla. Isompi vika laitoksella tarkoittaa yleensä, että tuotanto täytyy siirtää varalaitoksille. Haastavinta on, jos esimerkiksi päälaitos eli Hovinsaaren voimalaitos vikaantuu ja menetetty teho joudutaan korvaamaan usealla lämpökeskuksella. Häiriöt laitoksilla harvoin näkyvät asiakkaiden lämmön saannissa, Lanki kertoo.
Kun kaikki toimii kuten suunniteltu, voidaan laitoksilla keskittyä muihin tehtäviin.
– Vikatilanteissa on tärkeintä selvittää syy nopeasti. Jos sillä voidaan välttää laitoksen alasajo tai onnistumme minimoimaan häiriöissä tuotannon menetykset, tulee niistä onnistumisen iloa – ja ne ovat työn parhaita hetkiä, Lanki sanoo.
Kaukolämmön toimitusvarmuuden takaamiseksi tehdäänkin mahdollisimman tarkasti ja paljon ennakoivia huoltotoimia. Lanki kertoo, että laitoksia ja kaukolämpöverkkoa tarkastetaan säännöllisesti, jotta viat voidaan havaita ennen kuin ne aiheuttavat ongelmia.
– Kun päivystävä esihenkilö tai asentaja ei joudu normaalin päivätyöajan ulkopuolella töihin, se tarkoittaa, että olemme tehneet oikeita asioita.
Ala kehittyy
Kaukolämpöä tuotetaan yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotantoprosessissa, jossa polttoaineen, kuten biomassan tai jätteen, polttamisesta syntyvällä lämpöenergialla kuumennetaan vesi höyryksi.
– Tämä höyry pyörittää turbiinia ja se generaattoria, joka tuottaa sähköä. Turbiinin jälkeen höyryn lämpöenergia siirretään lämmönvaihtimien kautta kaukolämpöverkossa kiertävään veteen. Lämpöä saadaan myös savukaasupesureista, joissa savukaasua puhdistetaan ja samalla saadaan sen sisältämä energia talteen. Kuuma vesi kulkee sitten kaukolämpöverkostossa rakennusten lämmönjakokeskuksiin, joissa se luovuttaa lämpöä tilojen ja käyttöveden lämmitykseen. Jäähtynyt vesi palaa sitten takaisin laitokselle lämmitettäväksi, Lanki selventää.
Hän kertoo, että keväällä Kotkaan on myös tulossa sähkökattila ja sen käyttöönotto on kesän aikana.
– Meillä, niin kuin monissa muissa kaukolämpöyhtiöissä, tehdään investointeja sähkökattiloihin. Tarkoituksena on hyödyntää sähkön hinnan vaihtelua ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Kaukolämpöalalla siis tapahtuu. Kotkan Energialla on vuosien varrella rakennettu ja kehitetty paljon – se on pitänyt työn mielenkiintoisena. Ja hommat saadaan hoidettua yhteispelillä.
– Olen yksi pala palapeliä, jossa jokainen hoitaa oman tonttinsa, ja yhteistyössä pidetään verkosto ja tuotantolaitokset toiminnassa.
